Syyskuun alussa äiti teki kainon kyselyn että olisiko minulla ylimääräiistä villatakkia antaa hänelle. No, eihän ole kun itse käytän liivejä ja puseroita. On ainoastaan yksi, Tallinnasta joskus 10 vuotta sitten ostettu, mutta se on sininen eikä käy äidille alkuunsakaan. En luvannut tehdäkään, mutta vaivihkaa kyselin väritoivomusta. No sen piti olla ruskeaa ja vihreää. Kotona kaivelin lankavarastojani, mutta yhtään äidille sopivaa lankaa ei löytynyt ruskeana ja vihreänä niin paljon kuin villatakkiin olisi tarvittu. Siksi valitsin kaksi beigeä sävyä lisäksi ja piti etsiä malli, jossa nämä värit yhdistyisivät sopivasti - ei siis raitoja.
Kolme mallia osui surffausmatkalla haaviini. Tähän malliin sitten sovelsin edellisiä ja tällainen takista syntyi:
Hihat on näissä kuvissa vielä keskeneräiset ja napit puuttuvat. Piti nimittäin välillä ajella Mikkeliin noita hihoja sovittamaan. Oli tietty muutakin asiaa, jotka tulivat samalla käynnillä hoidetuksi.
Tuo hihajuttu onkin sitten asia erikseen. Nimittäin siinä vaiheessa kun aloitin takin neulomisen en halunnut siitä hiiskua äidille ja kysellä mittoja. Siksi pähkäilin että aloitankin hihat hihapyöriöstä, jolloin pituutta on helpompi tarvittaessa lisätä. Siitä seurasi että miksen voisi niitä neuloessa kiinnittääkiin pyöriöön. No kun jotain alan pähkäillä niin sitä sitten pähkäilläänkin yötä päivää. Neulotaan ja puretaan ja neulotaan ja vielä kerran puretaan kunnes yksi aamu sitten valken miten se täytyy tehdä.
Kaikki asiat on yksinkertaisia kun ne ensin oppii. Kun tiedossa on hihan leveys kainaloiden kohdalla ja pyöriön korkeus sekä lisäksi etu- ja takakappaleiden kerrokset niin helppohan siitä on laskea montako silmukkaa pitää pyöriöön liittää. Tapa, jolla ne etu- ja takakappaleista poimitut silmukat yhdistetään ratkesi pidennetyillä kerroksilla.
Minun esimerkkini on tällainen:
Tiheys 19s ja 26 kerrosta = 10 sm, Kainalokavennukset: 5,3,2,1,1 =12 s molemmin puolin = 24 silmukkaa ja 10 kerrosta.
Pyöriön alkusilmukat: 12 ja lisäksi 3 molemmin puolin = 18 silmukkaa ja 2 kerrosta.
Koko pyöriön kerrosmäärä: 40 = 15 sm ja silmukkamäärä kainalon alla 70s = 37sm.
Etu- ja takakappaleiden (kummankin erikseen) kerrokset kainalosta olalle ovat: 56 kerrosta.
koko s. puolikkaan s. kerrokset
Alkusilmukat 12 6 0
Lisäykset 6 3 2
Kainalokavennukset 24 12 10
yht. 42 21 12
Faktat 70s 35s 40 kerrosta
Puuttuu 28s 14s 28 kerrosta
Eli siis jo tiedossa olleiden lisäysten lisäksi pitää etu- ja takakappaleiden sivuista poimia neulomalla apupuikolle noin joka kolmannesta kerroksesta 1 silmukka( 56 - 12 = 44 : 14 = 3.14) eli yhteensä 2x14 silmukkaa.
Minulle ei ole koskaan selvinnyt miksi neuleissa hihan pyöriö on matalampi kuin etu- ja takakappaleiden korkeus. Aikoinaan ommellessani niiden piti olla yhtä pitkät, ellei kyseessä ollut rypytetty puffihiha, muuten hiha ei istunut lainkaan.
Näin pomitut apupuikon silmukat asetetaan siten, että avoimet päät ovat olkapäällä. Minulla oli paksut vitosen puikot, joten poimin silmmukat 2½:n puikoilla reikien välttämiseksi, mutta mikään ei estä pomimasta silmukoita neuleessa käytettävillä puikoilla. Tällöin pyöriön neulominen on helpompaakin.
Pyöriön neulominen aloitetaan esimerkissä olan kahdellatoista silmukalla oikein, ja tehdään pidennettyjä kerroksia kuten tässä videossa sillä erotuksella, että aina edellisellä kerroksella nostettu silmukka+langankierros otetaan neulomalla työhön mukaan ja lisäksi nostetaan seuraava silmukka langankierroksella ja siirretään takaisin apupuikolle. Käännös ja nurin takaisin. Nurjan puolen päässä samat temput kuten videossa neuvotaan nurjalla puolella. Eli nyt neulotaan pidennettyjä kerroksia lyhennettyjen - kuten kantapäässä - sijaan. Kun lisätään esim. kolme silmukkaa niin neulotaan apupuikoilta 3 silmukkaa ja neljäs "wrapataan". Näin tehdään myös kainalokavennuksissa lisäämällä esimerkin 1, 1, 2, 3 ja 5. Kun kaikki apupuikon silmukat on näin saatettu mukaa työhön pitäisi puikolla olla 70s.
Siitä vaan jatketaan hihaa alaspäin kavennuksin. Oli muuten mukava neuloa hiha kun silmukkamäärä pieneni koko ajan.
Tällainen siitä pyöriöstä tuli. Ja sitten ne napit. Tampereen Merlettosta löysin sopivat. Tarkoitus oli neuloa napit parkkihallissa jotta saisin takin samantien postiin. Oli lankaa, neula ja sakset mukana, mutta napissa olikin niin pieni reikä ettei neulani siihen sopinut. Mars taas ylös kolmanteen kerrokseen neulan ja langan ostoon.
Siinä kun ompelin niitä nappeja niin puhelin soi ja vamhainkodista soitettiin että siippa oli menettänyt tajuntansa. Pulssi oli ollut 37 ja mies kalmankalpea. Oli kyllä siitä sitten vironnut pikkuhiljaa, mutta jotenkin se kosketti niin syvältä ettei tahtonut loput napit tulla ommelluksi. Pistin takin auton ratin päälle ja otin kuvan:
Neuloin shaalikauluksen ensi kertaa eläissäni. Löysin hyvän mallin NOVITA syksy 2009 lehdestä, malli 50. Muutin silmukkamäääriä kun äidin takki ei ole niin alas urrettu kuin mallin takki.
Langat: Laines Du Nord, Cashsilk 185g
RYC; Baby Alpaca + Colourmartin cashmere NM 28/2 110 g
Alpaca Yarn Company, Classic Alpaca + Colourmartin Cashmere NM 28/2 110 g
Cashmere 4ply + Colourmartin Cashmere NM 28/2 75g
Menekki yht: 505g
Puikot: No 5 ja resoreissa 3½
Että tällaista tällä kertaa. Tänään oli muuten ihana syyspäivä!
Kommentit