On aivan hämmästyttävää miten mahtava voima kommenteillanne on. Olen lueskellut niitä aika ajoin yhä uudelleen ja saanut tuntea niiden kantavan voiman.  KIITOS niistä.

Olen vieraillut ja yöpynyt äitini luona pariinkin otteeseen, järjestellyt hänen asioitaan ja  kyydinnyt sairaalaan verikokeisiin ja hoitoihin.

Kun hänellä ei ole nettiyhteyttä tulivat illat osin päivätkin pitkiksi, joten yritin aikaani kuluttaa pienillä neulomuksilla. Ensimmäisellä käyntikerralla olin napannut mukaani pussillisen puuvilla- ja bambulankoja aikomuksenani neuloa hänelle sytomyssy. Hän oli juuri hankkinut itselleen tosi tyylikkään peruukin ja oudoksui myssyn tarvetta, mutta totesi kuitenkin, että saattaa se kesähelteellä olla parempi kuin peruukki. Myssy on tehty tunikastani jääneestä bambulangasta. Minulla ei ollut mitään mallia mukana, joten kehittelin mallin omasta päästäni.

 

   

Myssyn reunaan tein tapani mukaan jälleen EZ:n I-cordin. Se napakoitti hyvin myssyn päässä pysymisen.

Sain juuri iltapäivällä tiedon, että äitini on joutunut sairaalaan ja hänellä epäillään keuhkokuumetta. Sekin vielä, mutta onneksi hän on nyt sairaalahoidossa.

Maaliskuun toisella viikolla oli mökki täynnä hiihtolomalaisia. Kempeleestä tytär ja Keravalta poika perheinnen. Oli täällä taas mukavaa vilskettä kun pojat 12-, pian 8-, 5- ja 5-vuotiaat sekä tytöt 21- ja pian 3-vuotiaat häärivät ja touhusivat. Kävivät päivisin Sappeen hiihtokeskuksessa> laskettelemassa ja illalla saunottiin lumihankikylpyineen.

Tyttäremme sai mukaansa tällaiset hiihtolomaviikkoa edeltävällä viikolla neulotut perussukat.

 

Lanka: Opal 6-fach (Hundertwassers)

Puikot:  No 3

Menekki: n. 90g

Sukat on aloitettu kärjestä ja kantapää neulottu Maia Spins'in ohjeen mukaan. Olin lukenut jo aikoja sitten Knitflix:in blogista (mahatava blogi ja Ravelryssä  Bogiebogie:n  nimellä)  lukenut, että hän pitää neulalla pääteltyä reunaa (italialainen päättäminen?) mukavan joustavana ja siistinä. Pitihän sitäkin kokeilla ja olen samaa mieltä. Nyt kun selasin nettiä niin tästä päättelytavasta löytyy erilaisia variaatioita ja en ole ihan varma olenko tämän 3o 2n resorin päätellyt oikealla tavalla, mutta joustava se on joka tapauksessa! Pitää seuraavalla kerralla paneutua tähän päättelyyn oikein kunnolla.

Olen ottanut uudella kännykälläni kuvia tekemistäni neuleista, mutta väärän USB-piuhan vuoksi en saa niitä ulos kännykästä. Kun tilaamani piuha saapuu päivitän lisää töitäni.

Siippaakin olen käynyt muutaman kerran katsomassa. Hän ei tunne minua lainkaan.  Ensimmäisellä kerralla hän puhui kuin vieraalle. Toisella kerralla ehdotti että "Mennäänkös meille niin keitän sulle kahvit" ja kolmannella kerralla oli niin agressiivinen ettei syntynyt minkäänlaista sanailua. Hoitaja sanoikin, että uusista lääkkeistä huolimatta hän valvoo ja valvottaa öisin eikä nuku päivisinkään ja on tosi vaikea hoidettava. Vaikka meidän yhteiset hyvät ajat silloin tällöin pulpahtavatkin ajatuksiini, olivat viimeiset yhteiset vuotemme ja etenkin ne viimeiset hoitojaksot jo niin vaikeita, että yhteiselomme loppumisen surutyö on jo viimeisten vuosien aikana saatettu loppun. On se vaan niin hirvittävä sairaus. Sääliksi käy, mutta säälikin kun on sairautta! Onneksi hän itse ei enää ymmärtääkseni kärsi tilanteesta.

Päääsiäistä olen viettänyt yksikseni rauhasta nautiskellen, uusia neulesuunnitelmia tehden, järjestellyt kansioitani ja tehnyt kaikenlaisia rästiinjääneitä töitä - ihan vain nautiskellen. Rästiin jääneiden töiden saattaminen loppuun antaa kummasti myös energiaa uuden suunnitteluun, että kyllä se tästä, kevättä ja jäiden lähtöä odotellessa........