Tämän kevään mattotalkoot kestivät vain muutaman päivän johtuen siippani intervallijakson kestosta. Siitä johtuen jäi mattosaaliskin tosi laihaksi.

Puissa oli viime syksyisen 150sm leveän maton loimen loppu. Äitini helmikuisen 90-vuotisjuhlan aikoihin aloittamamme punakirjava shakkiruutukuvikas tuli kevään aikana kudottua loppuun nuorimman
 
tyttäremme kanssa hänen täällä käydessään. Hän kun on kovasti kiinnostunut kangaspuilla kutomisesta - välimatka on vain liian pitkä jatkuvalle kutomiselle.

  

Täyskuvikkaaseen on käytetty äitini pätkistä ompelemia kuteita. Vaikka punainen näyttääkin yksiväriseltä muodostuu kude kolmesta eri punaisesta Poppanavakan poppanamatonkuteesta, koska yhtä väriä ei ollut riittävästi. Toisena kuteena oli äitini pätkistä ompelema kirjava kude, joka oli ommeltu jo aikaisemmin. Nyt äiti poisti keristä kaikki punaiset, jotta ruudut erottautuisivat hyvin punaisista ruuduista.

Kahden ja puolen metrin pätkä mattoa syntyi ja sijaitsee keittiön jatkeena olevassa ruokailutilassa seuranaan samanlainen keittiössä oleva käytävämatonpätkä.

Seuraavaksi kavensin maton metriseksi tyttärentyttäreni suunnittelemaa mattoa varten. Hän piirsi maton mallin viime joulukuussa täällä käydessään:



Värinumerot viittaavat Poppanavakan matonkuteiden värinumeroihin. Matto on suunniteltu palttinaksi, mutta kun puissa oli täyskuvikas ja sidontana edellisen postaukseni kuvikas sain päähäni kutoa maton kaksipuoleiseksi. Toinen puoli on prikulleen suunnitelman mukainen, mutta toisen puolen pohjaväri on mielestäni hänen huoneensa väreihin sopiva vaalea liila. Tällainen siitä tuli:

 
 Maton päät olivat kuvaushetkellä vielä solmiamatta!

Äitini oli kaikenaikaa minun mattoja kutoessani tehnyt keriä vanhoista erivärisistä purkulangoista (12-14 eri lankaa ja väriä) siihen vanhaan Kauhavan Kangasaitasta aikoinaan ostettun ohuehkoon karvalankaan yhdistettynä (vasemman puoleinen kuva).

 

Oikean puolen näköisiä, sinertäviä keriä on pari pussillista. Niihin pitää vielä keksiä jokin vahvempi lanka tai kude rinnalle kerittäväksi.

Purkulangat ovat kotoisin joskus 80-luvun alussa Järvenpäässä silloin sijainneen neulomon alemyyntisäkeistä (10mk/iso jätesäkki). Osa langoista on 100%:sta villaa, mutta mukana myös sekoitelankoja. Neulotuista resoripaloista sai aina kerällisen hyvää villalankaa (lapset vieläkin muistavat ne kerintätalkoot) ja teinkin niistä neulekoneellani monia, monia puseroita. Nyt Keravalla käydessäni toin loput tänne Luikalaan ja äitini ideoi ja alkoi heti keriä niistä matonkudetta. Harmi etten ottanut kuvaa hänestä hänen lankoja keriessään. Kehui vielä, että on sitten mukavaa hommaa! Tuota luonteenpiirrettä olen aina hänessä ihaillut - paneutuu työhön kuin työhön täysillä ja aina viihtyy siinä.

Lointa oli vielä yhteen mattoon jäljellä ja äitini ehdotti, että kudottaisiin leveä matto, jossa toisena kuteena olisi tuo purkulangoista koottu vihertävä kude heidän makuuhuoneeseensa. Toista kudetta etsittin varastoistani tovi ja päädyttiin tuollaiseeen vaaleahkoon murrettuun vihreään poppanakuteeseen.

   

Kovin niukaksi jäi mattosaaliimme. Kaiken kukkuraksi sairastui äitini aika kovaan vatsatautiin ja oli viimeisen päivän potilaana. Sanoin, että nämä olivat viimeiset leveät matot jotka kudon. Sen verran raskasta oli leveän maton viriöön kuteiden heittely. Mutta älähän sano ei koskaan, eihän sitä koskaan tiedä vaikka . . . . . . . .

En malta olla heittämättä tänne vielä paria lankakuvaa, jotka Keravalta löytyivät:

 
Keneltä vielä löytyy yli 40 vuotta vanhaa Novitan Kisa lankaa? Olen neulonut niistä alle kouluikäisille lapsillemme ulkoasuja - mm. hupullisen, tupsulla varustetun anorakin tyylisen neuleen. Mitähän näistäkin jämistä vielä voisi tehdä? On nimittäin aika paksua ja raskasta lankaa nykylankoihin verrattuna.

Toinen löytö on Hyvillan Rondo konelanka, jossa on pieni määrä vahviketta (polyamidi) ja paksuus sellainen, että niistä voi vaikka neuloa sukkia: