Syksyin keväin olemme 10 vuoden ajan viettäneet äitini kanssa viikon/kahden pituisia jaksoja kangaspuitteni ääressä, jotka sain häneltä ja siskoltani 60v lahjaksi. Niinpä tänä vuonna vierähti mattoja kutoen reilu kaksi viikkoa. Aloitimme ryijyn jäljiltä jääneen n. viiden metrin loimenlopun kutomisen. Loimi oli niisitty siten, että siitä voi kutoa sekä kuvikasta että palttinaa. Meillä ei ollut mattotilauksia, joten edessä oli mallin ja värien vaikea valinta kun kuteita riittää joka lähtöön.
Naapuri tyhjensi keväällä kudevarastonsa meille ja kun ne olivat päällimmäisinä aloitimme niillä. Valitsimme mustan kuteen seuraksi vanhoista vaatteista leikattuja vaaleasävyisiä kuteita, jotka äitini leikkasi metrin-parin pituisiksi pätkiksi ja ompeli yhteen. Mallina on täyskuvikas "Valkeakosken kuohuja", josta syksyiset matotkin on tehty. Maton leveys on 110sm.
Nimesin maton "Valoa ikkunaan"-nimiseksi!
Yllä esiteltyjä mattoja kutoessani tulin maininneeksi , että vajasta löytyy tuota Nanson trikookudetta mustana säkkikaupalla. Mitähän niistäkin voisi tehdä? Hän heti ideoimaan, että eikös niitä löydy värillisinäkin. No löytyihän niitä ja hän pääsi taas elementtiinsä eli pätkimään värillisä kudekiekkoja 80-120sm:n pituisiksi pätkiksi. Järjesteli ne vaakatasoon asetetulle luudanvarrelle järjestykseen ja alkoi ommella niitä niin, että ompelukone sauhusi. Leikkasi auki ompeluvälit ja keri ne kerille.
Eilen sain kangaspuut tyhjiksi. Ne puretaan ja siirretään vajaan kesäksi lepäämään. Ilman äitini apua ja ideoita ei näitäkään mattoja olisi kudottu - ainakaan kaikkia. Kiitokset hänelle - 89 vuotiaalle teräsmummille.
Kommentit