Kolmen viikon lomastani on nyt kulunut 2/3. Ensimmäinen viikko meni joulutohinoissa. Vanhin tyttäremme Kempeleestä perheineen (4 lasta) vietti täällä mökillä varsinaisen joulun ja sitten siirryimme koko poppoo poikamme luo Keravalle  pariksi yöksi, josta piipahdimme vielä nuorimman tyttäremme luona. Oli se ihanaa kun olimme taas kaikki koolla. Kolme lastamme puolisoineen ja kahdeksan lastenlastamme. Voi sitä halien ja rutistusten määrää! Ne kannattelee pitkään.

Tämän toisen viikon aikana olen sitten saattanut neulomukseni tänne ajantasalle ja viritellyt blogini linkkejä. Olen yllättynyt miten moni vanha suosikkini on kokonaan lopettanut bloggailun tai siirtynyt uuteen osoitteeseen. Ja miten moni onkaan löytänyt, kuten minäkin, Ravelryn. Sinne kun on niin tosi helppoa kirjata neulomuksensa ja ylläpitää lanka-, kirja- ja puikkovarastojaan. Ja mitkä malli- ja kuvavarastot siellä ovat maailmanlaajuisesti samassa "luukussa"!

Tämän päivän olen lueskellut suosikkieni väliin jääneitä kirjoituksia ja siinä sivussa löytänyt uusia suosikkejakin.

Nyt sitten yritän vielä tämän viikon lepäillä "laakereillani", jotta taas jaksaisin parisen viikkoa hoitaa siippaani. Saapa nähdä kuinka kauan vielä jaksan. Juuri kun on päässyt "ihmisten ilmoille" niin hoitojakso vetää taas jalat pois alta, mutta toisaalta asiathan voisivat olla paljon, paljon huonomminkin.

Olen niin äärettömän onnellinen ja kiitollinen että me muu perhe olemme saaneet olla tähän asti terveinä. Lapsemme elävät onnellisissa parisuhteessa ja lastenlapsemme pärjäävät kouluissaan mainiosti. Ovat nämä kyläystävät ja ihanat blogiystävät, jotka aina välillä puhaltavat puhtia minuun. On Ravelry  ja koti järven rannalla, jossa saa neuloa, neuloa, neuloa ja vähän kutoakin sydämmensä halusta - aina kun vain ehtii.